Jorma Sairanen - TV-maailman voimakasvo ja musadiggari
Jorma Sairanen on tunnettu kaupallisen TV:n vaikuttajana. Hän on ollut vuodesta 2001 MTV3:n ohjelmajohtaja ja
sitä ennen Nelosen kanavajohtajana, MTV Oy:n ohjelmapäällikkönä sekä apulaisjohtajana. Nykyään hän on eläkkeellä mutta
jatkaa työskentelyä konsulttina.
Maaliskuussa 2017 hän julkaisi kohuakin herättäneen muistelmateoksen "Daddy Cool - Kolme vuosikymmentä televisiomaailman huipulla".
Kirjassaan hän mainitsi olevansa musadiggari ja siksi halusinkin kuulla tästä puolesta lisää!
Milloin sait kipinän musiikkiin?
"Meillä oli piano kotona ja innostuin soittamaan sitä. Sitten päädyin Sibelius-Akatemian opiskelemaan
pianon soittoa viisi vuotta. Osasin lukea nuotteja mutten osannut improvisoida. Kun menin lukioon lopetin
musiikkiopinnot. Innostuin 60-luvun lopulla rock-musiikista, erityisesti proge ja se mitä tänä päivänä
nimitetään klassiseksi rokiksi: mm. Who, Kinks, Yes, Procol Harum. Opettelin soittamaan biisejä näiltä
bändeiltä, erityisen haastavaa oli soittaa Emerson, Lake and Palmerin materiaalia. Hankin paljon nuotteja ja levyjä.
60- ja 70-luku olikin tavattoman rikas aikakausi musiikillisesti.
Emerson, Lake & Palmer. 70-luvun kulta-ajan keulakuvia progessa.
Kävin paljon keikoilla jo nuorena poikana, mm. Led Zeppelin vuonna 1970. Myös Cream ja Fleetwood Mac tuli nähtyä.
70-luvun lopulla tuli uusi aalto ja punk, ne olivat sinällään kuin raikas tuuli musagenreen, mutta samalla
ne ikäänkuin tappoivat progen kehityskaaren.
Musiikin hankkiminen vaati 70-alussa vaivaa. Radion rock/pop-tarjonta oli hyvin rajoittunutta 70-luvulla ja
saadakseen hyvää musaa piti olla ahkera. Nauhoitin paljon materiaalia kelanauhoille, C-kasetit eivät vielä
silloin olleet lyöneet kunnolla läpi.
Koin 80-luvun aika kamalaksi aikakaudeksi: ne syntikkamatot jotka olivat lähes joka biisin taustalla olivat
hirveää kuultavaa. 90-luvulla taas palattiin hyvän musan pariin: brittibändit ammensivat jälleen aineksia
60-luvun kulta-ajasta ja indiebändit nousivat. Proge heräsi jälleen ja Radiohead koki läpimurron.
Seuraan myös aktiivisesti nykymusiikkia. Kävin loppukesän Flow-festareilla jossa kuulin paljon mielenkiintoisia uusia
bändejä.
Sairasen ohjelmalähteenä toimii HifiStudiosta hankittu Marantzin suosittu M-CR611. Erityisesti CD-soitin on kovassa käytössä.
Miten kuuntelet musiikkia nykyään:
Olen testannut Apple Musicit ja Spotifyn ja hätätilassa YouTubestakin löytyy materiaalia, sen laatu tosin vaihtelee.
Fyysinen tallenne on minulle tärkeä, olen enempi CD-ihminen, enkä niinkään kerää vinyyleitä. Se vain on kätevää.
Autossa kuuntelen paljon CD:tä. Monet kunnioittamani mediaihmiset pitävät CD:tä muinaisena formaattina mutta samalla
he hehkuttavat perinteisen paperisen kirjan pyhyyttä, huvittavaa!
Kotimainen aktiiviklassikko G Three on Sairasen valinta kaiuttimeksi. Tämän kanssa ei voi mennä pieleen!
CD-levyn valinta hyllystä on nautittava rituaali sinällään ja sitten kun laitat levyn soimaan kuuntelet koko teoksen.
Se on rauhoittavaa ja tärkeää minulle.
Tällä hetkellä kuuntelen laitteistolla jonka sydämenä on Marantz M-CR611 minihifisysteemi joka ajaa Genelecin G Three-kaiuttimia.
Tämä setti palvelee minua hyvin, en pidä itseäni hifistinä, nautin vain musiikista!
sitä ennen Nelosen kanavajohtajana, MTV Oy:n ohjelmapäällikkönä sekä apulaisjohtajana. Nykyään hän on eläkkeellä mutta
jatkaa työskentelyä konsulttina.
Maaliskuussa 2017 hän julkaisi kohuakin herättäneen muistelmateoksen "Daddy Cool - Kolme vuosikymmentä televisiomaailman huipulla".
Kirjassaan hän mainitsi olevansa musadiggari ja siksi halusinkin kuulla tästä puolesta lisää!
Milloin sait kipinän musiikkiin?
"Meillä oli piano kotona ja innostuin soittamaan sitä. Sitten päädyin Sibelius-Akatemian opiskelemaan
pianon soittoa viisi vuotta. Osasin lukea nuotteja mutten osannut improvisoida. Kun menin lukioon lopetin
musiikkiopinnot. Innostuin 60-luvun lopulla rock-musiikista, erityisesti proge ja se mitä tänä päivänä
nimitetään klassiseksi rokiksi: mm. Who, Kinks, Yes, Procol Harum. Opettelin soittamaan biisejä näiltä
bändeiltä, erityisen haastavaa oli soittaa Emerson, Lake and Palmerin materiaalia. Hankin paljon nuotteja ja levyjä.
60- ja 70-luku olikin tavattoman rikas aikakausi musiikillisesti.
Emerson, Lake & Palmer. 70-luvun kulta-ajan keulakuvia progessa.
Kävin paljon keikoilla jo nuorena poikana, mm. Led Zeppelin vuonna 1970. Myös Cream ja Fleetwood Mac tuli nähtyä.
70-luvun lopulla tuli uusi aalto ja punk, ne olivat sinällään kuin raikas tuuli musagenreen, mutta samalla
ne ikäänkuin tappoivat progen kehityskaaren.
Musiikin hankkiminen vaati 70-alussa vaivaa. Radion rock/pop-tarjonta oli hyvin rajoittunutta 70-luvulla ja
saadakseen hyvää musaa piti olla ahkera. Nauhoitin paljon materiaalia kelanauhoille, C-kasetit eivät vielä
silloin olleet lyöneet kunnolla läpi.
Koin 80-luvun aika kamalaksi aikakaudeksi: ne syntikkamatot jotka olivat lähes joka biisin taustalla olivat
hirveää kuultavaa. 90-luvulla taas palattiin hyvän musan pariin: brittibändit ammensivat jälleen aineksia
60-luvun kulta-ajasta ja indiebändit nousivat. Proge heräsi jälleen ja Radiohead koki läpimurron.
Seuraan myös aktiivisesti nykymusiikkia. Kävin loppukesän Flow-festareilla jossa kuulin paljon mielenkiintoisia uusia
bändejä.
Sairasen ohjelmalähteenä toimii HifiStudiosta hankittu Marantzin suosittu M-CR611. Erityisesti CD-soitin on kovassa käytössä.
Miten kuuntelet musiikkia nykyään:
Olen testannut Apple Musicit ja Spotifyn ja hätätilassa YouTubestakin löytyy materiaalia, sen laatu tosin vaihtelee.
Fyysinen tallenne on minulle tärkeä, olen enempi CD-ihminen, enkä niinkään kerää vinyyleitä. Se vain on kätevää.
Autossa kuuntelen paljon CD:tä. Monet kunnioittamani mediaihmiset pitävät CD:tä muinaisena formaattina mutta samalla
he hehkuttavat perinteisen paperisen kirjan pyhyyttä, huvittavaa!
Kotimainen aktiiviklassikko G Three on Sairasen valinta kaiuttimeksi. Tämän kanssa ei voi mennä pieleen!
CD-levyn valinta hyllystä on nautittava rituaali sinällään ja sitten kun laitat levyn soimaan kuuntelet koko teoksen.
Se on rauhoittavaa ja tärkeää minulle.
Tällä hetkellä kuuntelen laitteistolla jonka sydämenä on Marantz M-CR611 minihifisysteemi joka ajaa Genelecin G Three-kaiuttimia.
Tämä setti palvelee minua hyvin, en pidä itseäni hifistinä, nautin vain musiikista!